Muutama sana jotka on saanu tajuamaan..

Torstaina alko kesäloma, kerrankin näin aikasin. Puolen vuoden tauoton stressi on kadonnu kun tuhka tuuleen. Kahden viikon kesäloma ja sitte alkaa työt. Edelliseen kirjotukseen viitaten, että sain anteeks mun sähläyksen jollain tapaa, ja ollaan taas semihyvissä väleissä. En voi tällä hetkellä olla kiitollisempi.

Viiminen puoli vuotta on ollu pitkälti pelkkää myllerrystä, jonka vuoks oon stressannu koko ajan. Ihmiset, koulu, tilanteet, tulevaisuus...En oo itekkään tienny, mitä haluan. Miksi mun pitää olla niin itsepäinen, etten koskaan usko, kun ihmiset ajattelee mun parasta? Keksin aina jonkun muka-paremman idean tai väitteen ja meen sen mukana. Tulevaisuuden suhteen oon saanu vinkkiä todellisuudesta, jota oon pohtinu lähteväni neljäntenä vuonna kohtaamaan. En tiedä enää lähdenkö.

Viimisten parin kuukauden ajan on itsesuojeluvaisto ollu kuukausien sana. Se soi tällä viikolla erään toiminnan ja puheiden takia, kun kaveri teki sellasia asioita, jotka oli ristiriidassa sanojen kanssa, eikä se ollu millään tapaa johdonmukasta. Tässä kohtaa tajusin kerranki suojella itteeni ja perääntyy. Kannatti! Selvisin suuremmalta episodilta. En oo kyllä varma vielä, peräännyinkö lopullisesti vai kokeilenko vielä onneani. Oon hämmennyksissä, etten tiedä, mitä pitäis aatella. Toisaalta haluaisin puhua sen kanssa vielä nyt, kun ollaan samalla aaltopituudella, mutta toisaalta se epäjohdonmukaisuus ei oikeen sytytä. Se saa tehdä seuraavan siirron.